"Elämä, jonka vietämme taiteen parissa, on hyvä elämä" taiteilija Helene Schjerfbeck.
Tähän viisauteen kiteytyy myös oma elämänasenteeni. Matkani taiteen ääreen alkoi jo lapsuudenkodissa. Taiteilijan Tytär on oodi vanhemmilleni, erätaidetta maalaavalle taitelijaisälleni ja taiteeseen kannustavalle äidilleni. Ennenkaikkea se on rakkaudenosoitus lapsilleni, joille jokainen kuva on omistettu.
Löysin Jäämeren rantaan ajautuneet ajopuut ja vanhat hirsilankut materiaalina vuosia sitten. Hirsilankut kätkevät sisäänsä elämäntarinoita. Auringon, hiekan, tuulen, veden ja suolan patinoimissa ajopuissa tuntee luonnonvoimat. Vanha puu kestää kaiken. Minua kiehtoo ajatus niiden lähtösatamista, tarinoista ja lopulta päätymisestä kuvaksi. Jokainen maalaus on sattumanvarainen. Koskaan ei aloittaessaan voi tietää miten väri imeytyy ja minkä muodon pohja sallii. Kuten elämä, se avautuu ennakoimattomana.
Maalaaminen ja kuvanveisto on tapa pohdiskella elämää, ihmetellä ja ilmaista tunteita. Minulle se on elämänmittainen seikkailu. Tapa ilmaista rakkautta.
